Marraskuussa 2007
Olin tossa tulossa töistä ja menossa Kontulaan Anan luokse (silloinen poikaystäväni). Katoin bussiaikataulua ja bussihan oli siitä sitten juuri menny. Kävelin pysäkiltä muutaman metrin ja liukastuin varmaan ainoaan hiekottamattomaan plänttiin koko Kontulassa. Kaatua mätkähdin siinä sitten niin, että hiekka viilsi kämmenen auki ja verta valui kättäni pitkin. Menin käsi verta valuvana mäkkäriin ja sain huuhdella sen siellä (toki muistin tilata myös juustoaterian siinä rytäkässä, jotta jaksaisin illan baarissa). Kun jälleen sain taas käden näkyviin kaiken veren alta, haava olikin loppujen lopuksi onnekseni melko pieni.
Vihdoin päästyäni perille, söin kylmät ranskalaiset, hampparin ja puolet yli äyräiden vuotaneen limuni. Soitin The Kosmetologille, joka oli lähdössä mun kanssa bilettään paikkaan, jossa Ana inttikavereineen jo oli. Meikkasin kaikessa rauhassa ja lähdin Kontulan ostarille kävelemään niin, että kerkeäisin puoli kahdentoista metroon.
Metroasemalla aloin sitten kelaamaan, et ei hemmetti mitä tossa lukee, että ei matkustajille??!Odotin jonkun aikaa, eikä metroa kuulunut. Asemalle tuli vartija, joka kertoi mulle sitten, ettei metrot enää kulje: "Viimenen meni 23.20". Eka ajatus oli et tää on ihan vitun hienoa. Vartija kertoi et saattaisin päästä 92N:llä rauttikselle. Minä sitten ihan pallo hukassa kysyin mistäs semmonen bussi mahtaa lähteä ja vartija lähti sitten ihan saattamaan mua pysäkille. Pysäkki oli täynnä perjantai-illan juhlijoita, kun saavuin vartijan kanssa siihen. Kiitin nolona vartijaa, kun ihmiset kyyläsivät siinä mua ihan sen näkösenä, kun miettien mitä kauheeta mä olin tehnyt.
Bussin saavuttua oli jo vähän kiire, sillä The Kosmetologi jo odotteli mua, et millon se voi lähtee kävelee keskustaan Punavuoresta. Ajattelin kysyä bussikuskilta, että mihin aikaan bussi on perillä, jotta pystyisin ilmottamaan sen The Kosmetologille. Bussikuskin vastaus tähän oli "Ei voi tietää". Yritin siinä sitten ensin hienovaraisesti tivata, että meneekö siis puolituntia vai tunti ja taas sain saman vastauksen "Ei voi tietää". Aloin siinä jo hermostumaan ja kirosin, että eikö se nyt osaa sanoa edes sen vertaa, että meneekö tällä bussilla viis tuntia, kolme vuotta vai viistoista minuuttia keskustaan. "Ei voi tietää" kuului jälleen. Luovutin.
Loppujenlopuksi bussilla meni se puoli tuntia. Kun astuin ulos bussista, takaatani ryntäsi muutama teinigangsta tönien mua eteenpäin. Katoin vihasesti sitä yhtä joka oli mun selkääni osunut ja tiuskaisin, että se voisi vähän varoa. Eiköhän se siitä innostunut ja töni vielä enemmän. Sillon mulla alkoi keittää yli tämän ihanan taydellisen päivän jälkeen. Pientä small talkia siinä sitten "rauhallisesti" heitin pojalle ihmisten kyylätessä mua, kun järkensä menettänyttä. Jätkä jäi vaan paikoilleen eikä sanonu mitään, tuijotti vaan. Siinä vaiheessa huomasin katsoa sen taakse ja olihan sillä viis muuta kaapinkokosta pikkugangstaa siellä vahvistuksena, joten lähdin siitä aika ripeästi väkijoukon lomitse, jostain kumman syystä.
Sovittiin The Kosmetologin kanssa, että nähdään siinä Stockan kellon alla. Seisoin siinä jonkun aikaa eikä kaveriani näkyny vielä, kun mun luokseni asteli joku kuselta löyhkäävä vanha fabu "Paljonks maksaa?". Sanotaanko niin, et mun vitutuskynnys oli siinä vaiheessa jo niin täynnä, että tää tyyppi ymmärsi pelkästään mun katseesta mitä mieltä olin sen ehdotuksesta. Tän jälkeen mun oli pakko soittaa The Kosmetologille "tuu pelastaa mut, meikä kuolee tänne".
Baarin jonossa (mentiin Aleen) The Kosmetologi oli mulle "Muistithan sä nyt opetella mun henkkarin ulkoo", meikä oli siihen "Joo, sun syntymävuoshan oli se -58". Portsari oli kuiva kun vanha luumu, eikä tajunnu meidän läppää.
Ilta itsessään oli ihan hauska, tosin DJ soitti puoltoista tuntia pelkkää teknoa ja heitti paskoja vitsejä "Nyt multa hajos tää CD soitin EHHHEHHEHHEHAhHAHA... no ei nyt sentään ja sitten laitetaan tällanen remix..". Baaritiskillä jotku jätkät tuli selittää "hei tää tyyppi on Riki Sorsan poika (osoittaa kaveriaan)". "Riki Sorsan poika" sanoo kaveristaan "Arvaa hei kuka tää sit on, tää on Riki Sorsan tytär". Sit ne oli mulle, et nyt sä voit kertoo kuka sä olet. Meikällä keitti aivoon vielä sillonkin "Mä oon Riki Sorsan äiti" ja tilasin tequilan.